14B3

Uusi blogi vaimon kanssa rupeaa löytämään muotonsa ja tuntuu pysyvän hengissä . Hissukseen päivitellään. Nyt menee aika haistellessa maalia Noan huoneessa.

piirsin grillin

Ja täällä se on ihmeteltävissä. grillin halkaisija on metri (ritiläpinnan siis) ja syvyys saman verran. ritilä on yhteensuuntaan kantattua rosteria kanttaus on näin ^. Päälle voi nostaa savustuspöntön.Siellä on ritilät kahdessa tasossa ja katossa koukut makkaralle ym.

Wow. Tän teen sitten kun on omakotitalo. Tänne paritalon pihalle en viitsi tuollaista kyhätä. Palotila on sisältä punatiiltä ja päältä luonnonkiveä. Tummalla saumalla. Sisälaastin värillä ei väliä, Mustaa se on kutenkin!

Edessä on kahdesta kohtaa taittuva kansi, ettei jalat pala ja tuhkat saa siivottua pois. Melko tiivis, savustuspöntön takia nimittäin.

Noa Noa Noa, hyvää vappua toivottaa Noa.


Tiididiii

BBQ kastike vertailu alkaa.

Nyt on oma piha ja oma grilli niin alkaa maailman parhaan bbq kastikkeen metsästys. Googlesta hakemalla worlds best bbq sauce ja kokeilen onneani, tuli mahtipointisesti maailman paras bbq soossi, mut ei. Hyvää on mutta melko keskinkertaista. Toki voittaa kaupan litkut.

Metsästystä jatketaan! Ja tuloksista ilmoitetaan.

Ferrarit kokoontuivat Helsingissä.

Sipoo part 1

Sipoon vanhan mielisairaalan kasvihuone. Parhaimmat päivänsä nähneet.

Koko sairaala-alue on hirmu kuvauksellinen paikka. aivan hurjan pelottava hämärällä.

Huhhuh Hulluja päiviä

Nyt maalla asuvana suosimme suuria tienvarsitavarataloryppäitä, kuten Jumboa, Selloa, Isoa omenaa ja vähemmän itäkeskusta, sen kyseenalaisen asiakaskunnan takia. Eilen alkoi hullut päivät stockmannilla ja meidän piti ryysätä ensimmäisten joukossa hakemaan tärkeät roippeet kotiin.

Noalle tarttui Iso kasa kevätvaatteita.
Toppaliiviä, kevyempää housua, todella komea lippapipo ymtsikäympsikä tavaraa. Kauhistelin pienten lasten aurinkolasien hintaa yli viiskymppiä! Toki haluan lapselleni niin hyvät lasit ettei se näön kehitystä rupea häiritsemään.

Löydettiinkin sitten baby banzzit jotka on siedettävän hintaiset. Pitää käydä hakemassa pois.

Stokkan herkussa oli Tonnikalapihvit alehinnoilla. Iltapalaksi vedettiin niitä. Grillattuna, of course.

Uusi Weber selvisi tästä haasteestaan sata prosenttisesti.

Iltapala eiliseltä: Grillatut tonnikalapihvit salaattipedillä
sitruuna vincoton kera. Me ollaan hullannuttu vincottoon mutta mä oon vielä enemmän hullaantunut grilliini! Amerikkalaiset grillausaiheiset sivustot pursuavat mitä maukkaampia herkkuja, pieniä haasteita toki aiheuttaa suomen ja amerikan poikkeavat valikoimat. Suomesta miekkakalan bongaaminen on hankalaa.

Mulla on muuten about sata sivua erilaisia BBQ-kastike reseptejä!

Wow. Ehdinköhän ikimaailmankaikkeudessa kokeilemaan kaikkia. Mutta mutta rupean pääsemään perille BBQn sielunelämästä.
Annakertoi ihmemaa blogissaan taannoin texasilaisesta Ranchista missä oli äärimmäisen herkullista aitoa oikeaa BBQ-kastiketta. Tämän luettuani olen nähnyt unia täydellisestä barbeque kastikkeesta ja nyt aion sen itse tehdä.


Noa kasvaa hurjalla vauhdilla. Ilmeet lisääntyy päivittäin ja kohta mennään ja lujaa. Ihan hilkulla ollaan että päästään pystyyn. Aamulla ihmettelin kun ei pikkuisen huoneesta kuuluuu normaalia vaativaa huutoa että tulkaa hakemaan mut täältä pois. Oon jo hereillä! Itkuhälyttimestä kuului satunnaista rapinaa. Kahvia tepsuttelin alakeratan keittämään ja kurkkasin matkalla Noan huoneeseen, näkyi sängystä vain jalat :D

Jätkä oli herännyt omia aikojaan ja paiskoi sängyn päällä olevaan mobilea ja söi omia varpaitaan. Siisti tyyppi.

Jatketaan juttelua taas. Vielä o rutiinit hakusessa. Toiseksi viimeinen työpäivä täällä ja maanantaina sitten uuteen duuniin. Jee.!

HAASTE

Vaimo laittoi omaansa ja päätin ottaa haasteen vastaan



Vastaa omalla alkukirjaimella alkavalla sanalla.

Olen: Antti
Haluan: Aamu-unet
Minulla on: arpi poskessa
Vihaan: Ahdistusta
Pelkään: Apinoita
Katselen: Akkunasta
Pohdin: Asioita :D
Rakastan: Aivan koko omaa perhettä
Minuun koskee: Alituiseen
Minä aina: Ajattelematta jätän
Minä en ole: Ahdasmielinen
Laulan: Aloittelijan lailla
Itken: Avaruudessa
En ole aina: Avarakatseinen

Tarinakokoelma

Olen kirjoittanut blogiini muutamia fiktiivisiä tarinoita lukijoilleni.

Koin hankalaksi etsiä tarinoita blogin syövereistä ja osaksi omaksi ilokseni kerään tarinat tähän postaukseen.

Ensimmäisen tarinan kirjoitin Mediaopelle

Toisen tarinan sai Kirsti

Kolmas tarina oli Tuille

Neljäs jännäri yliopistomaailmasta tuli Mirvalle

Viides tarina lensi kokomatkan Pariisiin asti. Maurelitalle

Kuudes tarina sympaattisesta Jacobista on Almalle


Siinä ne siten taitaa ollakin. Kuusi lyhyttä Novellin tapaista kirjoitelmaa.

Welcome to my home

Linkki on sitten melko hidas että orottelua morottelua.!








Hiirellä kiinni kuvasta ja surffatkaa olkkarissa.
A zoomaa ja Z zoomaa

NEW LIFE (Not so new but yes or i know) TM

Hello

Otsikostakin voi päätellä etten tasantarkkaan tiedä mistä sitä kirjoittaisi. Viime oikea postaus käsitteli hurmiollista suhdetta vaimooni, No se asia ei ole muuttunut. Hmm. Mikäköhän muu asia olisi pysynyt muuttumati.

Aloitetaan.

Meille silloin syntyi Noa. Noa on nyt viisi ja puolikuukautta vanha jyrsijä. Kahdella mahtavalla alahempaallaan jyrsii tiensä äidin ja isin sydämiin (Toisinaan kirjaimellisesti). Olemme onnellisiai kun Noa ei valvota pahemmin öisin ja päivisinkin on iloinen lapsi.

No, Syssyllä tuli puheeksi että koti on vähän pieni että pitäisi ehkä katsoa isompaa. Varattiin aika pankkiin mutta jouduttiin joulukiireiden takia perumaan se. Joulu oli lahjakas. Noa voitti lahjamäärässä muut.

Tuli ankea Tammikuu ja otin projektikseni saada palkankorotus. Kävin tiukan neuvottelurumban töissä esimiehien kanssa mutta vastaus oli lähinnä selkääntaputtelua. Pelottin lähtemällä menemään. Kuukaudeksi taannuin osaani ja helmikuun puolivälissä asiakasyritykseni edustaja soitti ja sovittiin tapaaminen. Ostivat minut pois täältä. Olivat kuulleet lähtöaikeistani ja eivät kuulemma halunneet luopua. Sen lisäksi että heillä on loistavat edut, mukaanlukien kannustusohjelma työn ohessa opiskeluun, nelinkertaistivat pyytämäni palkankorotuksen. Ei tarvinnut miettiä kahdesti siirtymistä. Ei tällaista tapahdu kuin elokuvissa.


Samaan aikaan todettiin vaimon kanssa että tänne ei enään mahdu. Kaksio on liian pieni
kahdelle hamsterille + pikku jyrsijälle. Marssimme pankkiin ja kaksi viikkoa siitä olimme onnellisia uuden kodin omistajia. Uuden kodin haaliminen onkin aivan oma tarinansa sitten. Palaan esittelyn kera, kunhan remontti valmistuu. Oma piha, sauna. ja Sipoon rauhallinen maaseutu ympärillä. Hyvältä tuntuu.

Meidän kodin lähellä on Nikkilän vanha Mielisairaala-alue, joka on jo suljettu ja osa rakennuksista on muutettu asuinkäyttöön. Luvassa kulakollaasi alueelta.

Mukavaa kirjoittaa taas ja nostaa päätään blogirintamalla. Hälsas för din mormor. eller hur?