Good morning indeed! Sanoisi englantilainen. Englannista puheenollen: tiesittekö että vuonna tuhatneljäsataakaksikymmentäkuusi eräs maajussi pohjoisesta saapui kanootilla englannin kanaaliin, luullen saapuneensa Vladivostokkiin. Arvaathan toki että tapauksesta puhutaan edelleenkin mutta vain kun kukaan ei kuule. Palataan ajassa viisisataakahdeksankymmentä vuotta taaksepäin...
ENGLAND, September third, 1426 (Hienosti englanniksi kirjoitettu)
Karpo oli melonut jo toistakymmentä päivää ilman, että olisi nähnyt rannasta häivääkään. Tuuli oli puhaltanut alaviistosta kulmikkaasti kohki Karpon pitkäksi kasvaneita viiksiä. Viiksien kärjet olivat hioutuneet tuulen ja merestä haihtuneen suolan seurauksena neulanteräviksi ja pistelivät kiusallisesti Karpoa leukaan.
Neljäntenäkymmenentenäkolmantenä päivänä, päivänä jolloin mela oli ohentunut kädensijan kohdalta keskimäärin kyynärän verran, näki karpo lokinjalan kelluvan vastaan. Hän nosti jalan varovasti paistinlastalla ja ei voinut olla huomaamatta jalassa roikkunutta parasta ennen kylttiä. Tästä ja tähtien asennosta päätellen karpo laski olevansa noin 14 minuutin päässä rantsusta.
neljätoista minuuttia myöhemmin... Karpo heräsi kanoottinsa pohjalta hyvin nukuttujen yöunien jälkeen. Hän hieroi rähmät silmistään, keitti pannukahvit nuotiolla ja pälyili ympärilleen. Vieno laineiden liplatus siivitti Karpon sujuvaa soljumista julmien tammimetsien keskellä olevaa jokea pitkin.
Kauempana joesta, näkyi nousevia savupatsaita. Katsellessaan niitä, Karpo haroi niskavillojansa ja teki oivan löydön! kuhmu, Kipeä kuhmu! Ai että, mistä tämä oli tänne saapunut. Mistä olenkaan kotoisin? Karpon päässä kumisi tyhjyys. Kauempaa, kuului puhetta. Rannalle oli kokoontunut joukko ihmisiä. He olivat pukeutuneet hienosti röyhelöpaitoihin ja puhuivat jotain omituista kieltä.
Mies rannalla : Здравствулте! Незнакомец! Может вы?
Karpo: Mitäs vittua horiset. Humalassako olet?
Mies rannalla: Я огорченн, я не понимаю вас. Вы видели мою ногу уток?
***VINKKI*** Babelfish auttaa käännöksissä!***VINKKI***
Tämä keskustelu ei tuntunut etenevän. Karpo seilasi kohti miehiä, sillä he eivät vaikuutaneet vihamielisiltä. Karpo heitti keulaköyden miehille ja heistä yksi sitoi sen laituriin kiinni ja auttoi Karpon maihin. Johtuen pitkästä matkasta vetten yli, karpolta ei löytynyt vakaata askelta hetkeen. Miehet kysyivät elekielellä Karpolta, lähtisikö hän heidän seuranaan syömään ja peseytymään. Karpo oli yllättynyt mutta iloinen kutsusta. Ilman lämpötila oli +39C.
Illemmalla Englantilaisen saunan jälkeen. -Englantilainen sauna on monelle varmasti epätuttu asia. Kerron siitä muutamalla sanalla. Toisin kuin meillä, he eivät heitä vettä tuliselle kiukaalle vaan heittelevät tulisia kiukaita veteen. Kuten arvata saattaa tämä ei ole hirveän järkevä tapa saunoa! No, maassa maan tavalla! Viiksien ajon jälkeen kokoonnuttiin juhla-aterialle. Ateria koostui pääasiassa yksijalkaisista linnuista. Karpo hymyili löydettyään aiemmin nähdyn linnunjalan alkuperän.
Kesken rauhaisan aterian ja musiikinsoiton, metsän siimeksestä kuului Hirrmuinen huuto. Huuto oli peräisin tytöstä, jota koko kansa kavahti, sillä hän oli erilainen.
Sofiiia breiterEsel oli ulkomailta saapunut muodokas neito, joka oli taas kerran jäänyt leveästä hipiästään kiinni kahden puun väliin. Kyläläiset olivat tottuneet tähän ja tiesivät että kolmen päivän kuluessa Sofiiiia olisi laihtunut niin että pääsisi omin avuin irti. Joten meno olisi normaalisti jatkunut. Kylän seinään oli kuitenkin kiinnitetty ilmoitus, jossa luki näin.
If all to seem to know,
where Dracheleben must represent,
the way protegge to the king
-Truth,: Wages my zamoka
Viestiä ei kukaan ymmärtänyt, mutta pelottava se oli. Tämäntakia kyläläiset olivat lähdössä metsään jäätäsärkemään mutta kuinka ollakaan, metsästä hoiperteli Sofiiiiiiiia verissäpäin ja hänen muhkeasta lantiostaan oli enään vartti jäljellä!
Karpoa ei enään sen koommin nähty.
Mikä oli tarinan merkitys, Kuinka tarina jatkuisi, sen päätät sinä, numero kaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti