lauantaina, elokuuta 05, 2006

MÄ HALUAN TAIDETTA TÄNNE

jA SE taide voisi olla vaikka kankaalle printattuja kuvakollaaseja







Tämä on vaste Tuin haasteeseen TAIDETTA TÄHÄN!

perjantaina, elokuuta 04, 2006

HYVÄT TILAAJANI!

Selviteltäisiinkö kuka on mikin numero. Nyt on vielä helppoa. Teitä on viisi kappaletta. Jos laittaisitte tähän ketjun kommentteihin ajan ku ruksasite sen laatikon niin löytää tarinat oikeat henkilöt :)

kiits.

HYVÄÄ PERJANTAITA MEDIAOPE


Good morning indeed! Sanoisi englantilainen. Englannista puheenollen: tiesittekö että vuonna tuhatneljäsataakaksikymmentäkuusi eräs maajussi pohjoisesta saapui kanootilla englannin kanaaliin, luullen saapuneensa Vladivostokkiin. Arvaathan toki että tapauksesta puhutaan edelleenkin mutta vain kun kukaan ei kuule. Palataan ajassa viisisataakahdeksankymmentä vuotta taaksepäin...


ENGLAND, September third, 1426 (Hienosti englanniksi kirjoitettu)


Karpo oli melonut jo toistakymmentä päivää ilman, että olisi nähnyt rannasta häivääkään. Tuuli oli puhaltanut alaviistosta kulmikkaasti kohki Karpon pitkäksi kasvaneita viiksiä. Viiksien kärjet olivat hioutuneet tuulen ja merestä haihtuneen suolan seurauksena neulanteräviksi ja pistelivät kiusallisesti Karpoa leukaan.
Neljäntenäkymmenentenäkolmantenä päivänä, päivänä jolloin mela oli ohentunut kädensijan kohdalta keskimäärin kyynärän verran, näki karpo lokinjalan kelluvan vastaan. Hän nosti jalan varovasti paistinlastalla ja ei voinut olla huomaamatta jalassa roikkunutta parasta ennen kylttiä. Tästä ja tähtien asennosta päätellen karpo laski olevansa noin 14 minuutin päässä rantsusta.

neljätoista minuuttia myöhemmin... Karpo heräsi kanoottinsa pohjalta hyvin nukuttujen yöunien jälkeen. Hän hieroi rähmät silmistään, keitti pannukahvit nuotiolla ja pälyili ympärilleen. Vieno laineiden liplatus siivitti Karpon sujuvaa soljumista julmien tammimetsien keskellä olevaa jokea pitkin.

Kauempana joesta, näkyi nousevia savupatsaita. Katsellessaan niitä, Karpo haroi niskavillojansa ja teki oivan löydön! kuhmu, Kipeä kuhmu! Ai että, mistä tämä oli tänne saapunut. Mistä olenkaan kotoisin? Karpon päässä kumisi tyhjyys. Kauempaa, kuului puhetta. Rannalle oli kokoontunut joukko ihmisiä. He olivat pukeutuneet hienosti röyhelöpaitoihin ja puhuivat jotain omituista kieltä.

Mies rannalla : Здравствулте! Незнакомец! Может вы?
Karpo: Mitäs vittua horiset. Humalassako olet?
Mies rannalla: Я огорченн, я не понимаю вас. Вы видели мою ногу уток?
***VINKKI*** Babelfish auttaa käännöksissä!***VINKKI***


Tämä keskustelu ei tuntunut etenevän. Karpo seilasi kohti miehiä, sillä he eivät vaikuutaneet vihamielisiltä. Karpo heitti keulaköyden miehille ja heistä yksi sitoi sen laituriin kiinni ja auttoi Karpon maihin. Johtuen pitkästä matkasta vetten yli, karpolta ei löytynyt vakaata askelta hetkeen. Miehet kysyivät elekielellä Karpolta, lähtisikö hän heidän seuranaan syömään ja peseytymään. Karpo oli yllättynyt mutta iloinen kutsusta. Ilman lämpötila oli +39C.

Illemmalla Englantilaisen saunan jälkeen. -Englantilainen sauna on monelle varmasti epätuttu asia. Kerron siitä muutamalla sanalla. Toisin kuin meillä, he eivät heitä vettä tuliselle kiukaalle vaan heittelevät tulisia kiukaita veteen. Kuten arvata saattaa tämä ei ole hirveän järkevä tapa saunoa! No, maassa maan tavalla! Viiksien ajon jälkeen kokoonnuttiin juhla-aterialle. Ateria koostui pääasiassa yksijalkaisista linnuista. Karpo hymyili löydettyään aiemmin nähdyn linnunjalan alkuperän.

Kesken rauhaisan aterian ja musiikinsoiton, metsän siimeksestä kuului Hirrmuinen huuto. Huuto oli peräisin tytöstä, jota koko kansa kavahti, sillä hän oli erilainen.

Sofiiia breiterEsel oli ulkomailta saapunut muodokas neito, joka oli taas kerran jäänyt leveästä hipiästään kiinni kahden puun väliin. Kyläläiset olivat tottuneet tähän ja tiesivät että kolmen päivän kuluessa Sofiiiia olisi laihtunut niin että pääsisi omin avuin irti. Joten meno olisi normaalisti jatkunut. Kylän seinään oli kuitenkin kiinnitetty ilmoitus, jossa luki näin.

If all to seem to know,
where Dracheleben must represent,
the way protegge to the king

-Truth,: Wages my zamoka



Viestiä ei kukaan ymmärtänyt, mutta pelottava se oli. Tämäntakia kyläläiset olivat lähdössä metsään jäätäsärkemään mutta kuinka ollakaan, metsästä hoiperteli Sofiiiiiiiia verissäpäin ja hänen muhkeasta lantiostaan oli enään vartti jäljellä!
Karpoa ei enään sen koommin nähty.

Mikä oli tarinan merkitys, Kuinka tarina jatkuisi, sen päätät sinä, numero kaksi!

torstaina, elokuuta 03, 2006

Masentavaa

25% lukijoistani oon lopettanut blogini tilaamisen. Hirmuisen masentavaa. Näin se vain menee. Hetkessä tästä on tullut tällainen tärkeä ja mielenkiintoinen julkaisukanava. Puntaroin itsekseni, toivoisivatko ihmiset tänne pitkiä ja mukailevia vai lyhyitä ja nasevia kirjoituksia? No, jotain on tehtävä että saan tuplattua lukijamäärän kuun loppuun mennessä! Lupaan kirjoittaa pienen tarinan jokaiselle uudelle lukijalle. Vaikken nimiä tiedäkään, Merkkaan teidät sarjanumerolla.

Hienoa. Tsemppiä itselleni. Ja fantastista! Tuolla saoti äsken vettä.

EDIT: Pitää korjata: 10 ensimmäistä tilaajaa saa oman tarinansa.

ABLETSIIN- MAN GO

Olen hullaantunut Täysmehuun. Pirkan Appelsiin-mago täysmehu on aivan namia.
Valion Karpaloinen ei ole hyvää, hyi.
sit semmonen special appelsiini-passion täysmehu ruuvikorkilla on aivan herkkua.

Mehu on hyvää

VALOKUVATORSTAI: MATKA

Valokuvatorstain 11. viikon haaste

Matkalla

yLHÄÄLTÄ... ...Alas

keskiviikkona, elokuuta 02, 2006

RAKAS KOTIKAUPUNKINI

pengit

Ainakin teen kaikkeni, jotta osaisin nauttia siitä. Flickkerissäni muutama kuva tämän päivän retkestä.

Onko Pro versioon Flickerin päivittäminen sen 25$ arvoinen? Onko seuraavat vuodet halvempia?

Kauneutta Kotkaupungissani

tai suora show , joka ei ehkä tee oikeutta "panoraamoille", jotka ei niin ole panoraamoja.

Tämä kotikaupunki buustaus johtaa juurensa Mediaopettajan blogin viimeaikaisiin kirjoituksiin Rovaniemestä. Yritän Kaipuuta sinne lievittää löytämällä Helsingistä kauneimmat puolensa (Jotka harvemmin tarttuvat kyllä kameraan)

UKKOSTA ODOTELLESSA

Helteet meni, ainakin henkisesti kesä on eletty. Nyt odotan vain ukkosta saapuvaksi. Tahdon päästä kuvaamaan vuoden parhaat salamat taivaalta! Sitä tuntee itsensä aika pieneksi ukkosmyrskyn keskellä!

kabooooooooom
Googlen kautta löysin tämän podin. Hienoja kuvia!

KUN HELTEET MENI JO



Laita silmät kii, ja palaa takaisin niihin kuumiin päiviin, rannalle. Ympärillä juoksee nauravia lapsia ja aurinko paahtaa mukavasti jo päivettynyttä nahkaa. Palaa siihen auringon polttaman ihon ja aurinkorasvan tuoksuun, leppoisiin lomapäiviin. Laita korvalappustereoista soimaan hyvä kesärallatus.

Niin minä nyt tein, ja heti tuli parempi mieli!

HEI ANTEEEKS!!!

Tuo edellinen postaukseni oikein kylpi rumissa ajatuksissa ja epäluuloissa ja vihassa. Tuli varsin huono omatunto, varsinkin kun Kirsti tiputti minut takaisin maanpinnalle. Anteeksi siitä. Tästedes lupaan Kirjoittaa vain hyvin ja mukavista asioista. Tai pahoista asioista, silleen oikein mukavasti!

kerpiilit

koti-keittiö-jamuuta 006

Katsokaa tätä. Meidän kerpiilit ovat tehneet tässä lähiaikoina oikein selätysvoiton uusissa nukkuma-asennoissa. Tuo ylempi on eilisillalta ja naurartti kyllä oikein mahdottomasti. Kuvassa on siis kaksi kerbiiliä oikein isolla Geellä.!

maanantaina, heinäkuuta 31, 2006

***** PILASI KESÄN???

Käytän siirtymiseen julkisia kulkuneuvoja. Siellä saa kokea varsin laajan skaalan väestöryhmästä. Eräänä iltapäivänä kotimatkalla istuin bussissa ja väkisin kuulin kahden mummon jutustelun takanani:

Mummo1: On niin kuuma, aivan inhottavaa
Mummo2: Joo, niin on, sais olla kylmempi
...hiljaisuus...
mummo2:Kauheeta miten on kamalaa
mummo1:Metrokin kulkee näin kesällä kymmenen minuutin välein
mummo2:Herramunjee, niin on, se pilaa kesän
(tässä vaiheessa meinasin nousta penkistä ja pistää hösseliksi).
mummo1:jäkäti jäkäti
mummo2:valitivaliti.

Miten ihmeessä voi hieman harvemmin kulkeva metro pilata kenenkään kesää?
Varsinkaan eläkkeellä olevan rouvan?!? Onko nämä näitä kroonisia valittajia(edit. oli niin ruma sana)?
SmallTalki on helppoa jos haluaa puhua vain pahoista asioista. Helppo tapa saada sääliä.
ilmeisestikin

TUULEN LAILLA



Tuntuuko että aika vain häviää jonnekin? Viikot vierivät menneisyyteen alati kiihtyvällä tahdilla. Pysähdy hetkeksi ja ajattele meidän rakkaita pieniä ystäviämme, koiria.

Jokainen meidän:
-Tunti, vastaa koiralle yhtä työpäiväämme
-päivä, on koiralle kuin viikko
-kaksikymmentäviisi päivää vastaa koiralle puolta vuotta.

Ajateltuani ja tajuttuani tämän. Oma aikani ei kuljekaan enään niin lujaa. Osaan taas pysähtyä hetkeen ja nauttia siitä. Nähdä sen kauneus.

Näetkö. My istuu penkillä. Rinnukset täynnä ylpeyttä kun äiti kehuu kuinka hienosti My osaa istua paikalla. Ja Isi ottaa kuvaa. Koko maailma on keskittynyt Nyt ja juuri Myn erinomaisuuteen. Se on ansainnut hetkensä. Ihana koira

sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2006

ISÄKSI TULEMINEN MUUTTAA MINUA

becoming_a_father
Oletko jo isä? Vai kenites äiti? Onko sinulla lapsia jo montakin? Varmasti maailman suloisimpia. Hurmaavaa.

Minusta tulee isä, lasketusti vajaan kahden kuukauden kuluttua. Siellä se pienokainen möyryää vaimon massussa. Kova tuntuu olevan hinku ulos. Tajuais vaan sen oikean reitin. Ei läpi mahan. Vauva voi hyvin. Olemme käyneet Brunon luona tarkistamassa synnytyssairaalan tulokset. Samalla näimme pienokaisemme liikkuvan mahassa.


Äidissä on jo kuukausien ajan näkynyt muutoksi, joita beibi on saanut aikaan. Maha ja tissit kasvaa. Selkää särkee, väsyttää. Mitä lapsen saaminen muutta minussa? Alkoholin suuremman kuluttamisen olen lopettanut jo aiemmin. Tupakkaa en polta. Uskoon olen tullut odotusaikana. Pidän sitä lahjana. Nämä asiat eivät liity suoranaisesti millään lapsen syntymiseen, tai isänä olemisen valmisteluun. Kaikki asiat vievät varmasti eteenpäin, ja edesauttavat hyvänä isänä suoriutumista. Onko isyys suoriutumista? En usko, mutta siitä enemmän ehkä toiste. Raskauden aikana olen oppinut rakastamaan vaimoani aivan uudella tavalla, siihen ei vaikuta hänen kärttyisyytensä tai asiat, joita raskaus, rahatilanne, riidat vai muut monimutkaiset ja kenties vaikeat ja uudet tilanteet tuo tullessaan. Mikäli minulta kysyttäisiin "Rakastatko vaimoasi vaikka kuinka tappelisitte, olisitte puhelakossa, rääkyisitte toisillenne kurkku suorana?" Vastaukseni olisi kyllä. Rukouksiini on vastattu. Se näkyy jo meidän välisessä kanssakäymisessä. Suhdettamme ei ole vaivannut aikoihin kriisit, jotka jollain tavalla horjuttaisi meitä. Pahimmankaan sanaharkan tiimellyksessä, ei mielessäni ole käynyt etteikö tästä selvittäisi.


Lapsi on saanut minun turvaaman oman selustani. Petaan kaiken perheemme eteen ja pidän huolen että huomisesta ei liiemmin tarvitse huolehtia. On turvallinen olla.
Muiden naisien katselemisen olen lopettanut aikoja sitten. Johtuuko siitä etten halua minkään tulevan lapseni perheen väliin. Vai onko tasoni vain noussut liian korkeaksi? Kenties olen nostanut hintoja. Niin se varmasti on. Jotta joku ulkopuolinen nainen ansaitsisi edes katseeni, täytyy hänessä olla jotain erikoista. Perheeni rikkomiseen ei kukaan pysty. Jo raamattukin niin sanoo. Saanen siteerata Room 8:31 Mitä voimme täsä päätellä? Jos jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kannattaa luke koko luku, lempikohtiani niteessä.
Sisällä itsessäni ei kyllä ole suuremmin mikään muuttunut. Olen edelleen sama Antti kuin vuosi sitten, kun pienokaisesta ei ollut vielä mitään tietoa. Petaan ympäristöäni lapselle suotuisaksi. Menneisyyteni osoittaa että olen hyvä Isä ja pystyn huolehtimaan lapseni tarpeista. Rakkaaseen vaimooni luotan yhtälailla. Jokainen isä ja äiti saa esikoisen. Ei heitä ole kukaan opettanut vanhemmaksi. Pitkään täällä on kukuttu. Lapseni antaitsee oikeudenmukaisuutta, turvallisen perheen, rakkautta, ystäviä, iloa, naurua, surua, Elämää. Oma isäni antoi minulle hyvä lapsuuden, niikseen kun töiltään pystyi. Toivottavasti kaikki aikani ei mene töissä. Päätimme vaimon kanssa että otan toisen osa-aikaisen työn. Tuo hieman helpotusta lisääntyviin kuluihin.

Näihin sanoihin isäksi tuleva Antti toivottaa hyvää viikonalkua. Olkaa ihmisiksi

Ps. Olipa rikkinäinen postaus. Ei oikein päässyt tajunnan valtatielle.