Nonni. Ensimmäistä kertaa tänä kesänä koskin kirkkaaseen viinapulloon, ihan vain ajatuksena että buustaisin hieman ajatusvirtaa ja ehkä saisin tarrattua kiinni jostain mitättömästä asiasta, ja kirjoitettua hyvät liirumlaarumit.
Mutta Paskat. Kossu oli karseen pahaa ja kossun jälkeen kokeilin viinakaapissa pitkään lojunutta brandy pulloa, jonka rakas ystäväni Jussi toi viime kesänä Kyprokselta. Kierre korkki ja aika oli tehnyt tehtävänsä ja siitä oli tullut ihan mehua.
Ajatusbuustauksesta puheenollen; Tapasin tänään tuolla ostarilla erään vanhemman herran. Hänen kanssaan olemme käyneet, toistaiseksi hyvin pinnallisesti, äärettömän mielenkiintoista keskustelua KvanttiElektroDynamiikasta (QED in english). KvanttiElektrodynamiikan lakien mukaan, jokainen optisesti hiottu lasipinta on tietyn aallonpituuksiselle valolle läpinäkymätön. Hjuvin mielenkiintoista. Miksi? No, mikäli nyt aivan oikein muistan, ja osaan sen tähän selittää: Kvanntielektrodynamiikan teoreettiset laskut perustuvat pikkuisiin nuoliin, joiden summasta saadaan tapahtuman lopullinen muoto. Lasin rajapinnoissa valo käyttäytyy eritavala kuin lasin sisällä liikkuva valo. Tietyntyyppisellä valolla tietynpaksuisessa valossa nämä valolle piirrettävät viivat kumoavat itsensä ennenkuin valo löytää ulos lasista. Jännittävää. Suosittelen lukemaan aiheesta kirjan:
Richard Feynman
QED. Valon ja aineen ihmeellinen teoria
Suomennos: Kimmo Pietiläinen
Art House, 1991
Hyvin mielenkiintoinen teos, ja kaikenlisäksi erityisen selkokielinen. Tämä yhdistaa kvarkit Kvanttielektrodynamiikkaan kekseliäästi. Kekseliästä, etten sanoisi. Kirjaa tosin vaivaa, kuten kaikkin tämän tyyppisiä "tiedettä maallikoille" kirjoja, äärettömän kuiva ja ontuva huumori, joka osaltaan johtuu varmastikin käännösestä.
Se ensimmäinen kossupaukku meni silmäluomiin. Hyvää yötä siis :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti